Mämmi on yksi pääsiäisen tunnetuimmista perinneruoista Suomessa, ja sen tarina juontaa kauas menneisyyteen. Resepti rakentuu yksinkertaisista aineista – vesi, ruisjauhot ja mallasjauhe – joita täydennetään melassilla ja ripauksella appelsiininkuorta. Pitkä haudutusprosessi antaa mämmin maulle sen tunnusomaisen syvyyden. Perinteisesti mämmi nautitaan kylmänä, päälle lisätään sokeria ja kermaa. Vaikka sen ulkonäkö ja koostumus jakavatkin mielipiteitä, se on monelle pääsiäiseen kuuluva makumuisto. Aiemmin paastonajan vaatimaton ateria on muuttunut juhlapöydän jälkiruoaksi, joka tuo esiin kulttuuriperintöä ja menneiden aikojen tapoja. Valmisversioita löytyy kaupasta, mutta moni haluaa valmistaa sen itse. Mämmi ei ole vain herkku – se on osa suomalaista juhlaperinnettä, joka yhdistää sukupolvia kevään tärkeimpänä juhlakautena.
Pasha on perinteikäs pääsiäisjälkiruoka, joka on saanut vaikutteita itäisestä ortodoksisesta ruokakulttuurista ja löytänyt paikkansa suomalaisten juhlapöydissä. Sen pohjana on tuore rahka, johon yhdistetään sokeria, voita ja kermaa. Usein reseptiin lisätään myös manteleita, rusinoita, sokeroituja hedelmiä ja vaniljaa. Pasha muotoillaan koristeelliseen muottiin, jonka pyramidinmuotoinen ulkoasu kuvastaa Kristuksen hautaa. Koristeena käytetään usein juhlan symboliikkaa, kuten ristejä tai kirjaimia XB. Vaikka kaupat tarjoavat valmiita vaihtoehtoja, monet valmistavat pashan yhä itse perinteisten ohjeiden mukaisesti. Tämä jälkiruoka ei ole ainoastaan herkullinen päätös aterialle, vaan se edustaa pääsiäisen juhlavuutta ja monikulttuurista historiaa. Pashan ainutlaatuinen ulkonäkö ja maku tekevät siitä muistettavan osan suomalaisesta pääsiäisperinteestä.
Karitsanliha on yhä suositumpi pääsiäisherkku Suomessa, ja sen juuret kietoutuvat kristilliseen symboliikkaan, jossa karitsa edustaa viattomuutta ja uhrausta. Karitsa kypsennetään perinteisesti hitaasti uunissa, maustettuna valkosipulilla, rosmariinilla ja tuoreilla yrteillä, jolloin liha pysyy mehevänä ja aromikkaana. Se tarjoillaan usein paahdettujen juuresten tai perinteisten lisukkeiden, kuten perunamuusin tai minttukastikkeen kanssa. Vaikka lampaanliha ei ole ollut suomalaisessa keittiössä aina yleisin valinta, sen arvostus on kasvanut. Karitsan valinta juhlapöytään korostaa juhlallisuutta ja vastuullista ruoantuotantoa, sillä kotimainen liha on ekologinen ja tuore vaihtoehto. Pääsiäiskaritsa edustaa keväistä juhla-ateriaa, jossa yhdistyvät maku, merkitys ja perinne. Se on enemmän kuin ruoka – se on osa suomalaista juhlakulttuuria.
Pääsiäisen juhlapöydässä kala on tärkeässä roolissa, heijastaen sekä perinteitä että luonnonmukaista ruokavaliota. Paaston jälkeen kalaruoat, kuten savustettu lohi, graavisiika ja erilaiset sillivalmisteet, tarjoavat kevyen mutta maukkaan vaihtoehdon. Nämä herkut yhdistetään sesongin lisukkeisiin – esimerkiksi tilliperunoihin, punajuurisalaattiin tai perunagratiiniin. Kalan valmistuksessa korostuvat yksinkertaiset, luonnolliset maut, jotka kunnioittavat raaka-aineen omaa luonnetta. Suomessa arvostetaan erityisesti kotimaista kalaa, joka takaa tuoreuden ja tukee paikallista ruoantuotantoa. Pääsiäisen kalaruoat tuovat pöytään paitsi raikkautta ja väriä, myös symbolisen yhteyden luontoon ja kevääseen. Ne täydentävät juhla-aterian makukokonaisuutta ja tarjoavat vaihtoehdon raskaammille liharuuille, rikastuttaen pääsiäisen ruokaperinnettä keväisellä otteella.